Viime maanantaina sain viimein aikaseksi tehtyä jotain tän mun urheiluharrastus-haaveen eteen ja kävin ostamassa mulle kunnon lenkkeilykengät. Se olikin ensimmäinen kauppareissu, joka oli hoidettava englanniksi... Pelkäsin, että mun saksankielentaidoilla saan vielä ihan vääränlaiset :) Yllätys olikin suuri, kun myyjä kuuli, että tuun Suomesta; sanoi, että sen isä on suomalainen ja toimii suurlähettinä täällä ( tai on ainakin toiminut tai jotain sinne päin.. ). Osasipa se mies muutaman todella tärkeän sanasen suomeakin, kuten " Hölkyn kölkyn, tervetuloa ja hei hei". Kyllähän tolla sanavarastolla pitkälle pääsee.. No joo, takaisin niihin kenkiin -> sain ihan kunnon palvelua liikkeessä kun kerroin, etten oikeasti tajua niiden kenkien eroja! ( kannattaa aina heittäytyä blondiksi ;) ) Se myyjä skannasi mun jalkapohjat, laitto mut talsimaan ja käski kyykkiä, jotta näki miten mun jalat taipuu. Koko projekti kesti noin 15 minuuttia, jonka jälkeen mulla oli tietokoneella edessäni noin 5 kengät, joista pystyin valitsemaan mulle sopivat. Päädyin pariin, jota voin vapaasti kokeilla 4 viikkoa ja päättää sitten, tahdonko pitää ne ja jotka sisältävät puolen vuoden takuun. Ei mikään hullumpi diili... Nyt sitten vaan pitäisi vielä saada itteeni niskasta kiinni ja raahautua niinkin kauas kuin 500 metrin päässä sijaitsevaan puistoon urheilemaan!
En millään malta uskoa, että mulla on jo meneillään viimeinen viikko mun kielikurssia. Luojan kiitos päätin osallistua sille kurssille... Kyllä mä oon huomattavasti saanut itseluottamusta saksan kielen käyttämiseen, vaikka edelleen onkin hieman vaikeuksia ymmärtää saksalaisia kun ne puhuu niin hemmetin nopeesti. Ehkä mun ymmärryskin paranee elokuuhun mennessä... Voin vaan kuvitella, minkä shokin oisin kokenut, jos oisin saapunut tänne vasta ens viikolla ja mennyt suoraan saksankielisellä luennolle. Mähän oisin ollut ihan pihalla! Kun vieläkin ajatus saksankielisistä luennoista kauhistuttaa... Näillä näkymin tuun opiskelemaan kaks kurssia saksaks ja kolme / neljä englanniks. Tänään pidin kielikurssilla esitelmän mormoneista ja niihin liittyvistä uskomuksista. Esitelmän valmistelemiseen mulla kuluikin koko eilinen päivä!! Hullua... Esitelmä oli osittain vapaaehtoinen, mutta ajattelin ettei toi saksaksi esiintymisen harjoittelu mulle tekis hallaa, päinvastoin! Kaikista hulluintahan tässä on, kuten kaikki kauppislaiset jo tietääkin, etten ees saa koko kielikurssia hyväksluettua HSE:ssä... Onhan se kaikki omaan tulevaisuuteen sijoittamista, mutta silti... ( Kukas sitä saksaa voisikaan paremmin opettaa kuin ne, jotka puhuvat sitä äidinkielenään...)
Viime tiistaina käytiin museokierroksella Pergamon-Museossa, joka oli aivan upea! Antiikin aikasia rakennelmia raahattu idästä museeon ja koottu kasaan. Seuraavana muutama kuva kyseisestä museosta:
Perjantaina oltiin istumassa iltaa viinibaarissa, jonne mennessä jokainen lunasti eurolla itselleen lasin. Sen jälkeen sai itse käydä täyttämässä lasiaan eri viineillä ja oli siellä ruokaakin tarjolla, jota sai vapaasti hakea ja nautiskella. Baarista lähdettäessä jokaisen tuli maksaa omasta mielestään sopiva summa rahaa sen mukaan, kuinka paljon oli juonut / syönyt... Tollanen konseptihan ei koskaan tulis menestymään Suomessa ;) Tulipa siinä lähdettäessä jotain häslinkiäkin, kun ilmeisesti joku meksikolaisista ei ollut maksanut ennen lähtöään ja saatiin kaikki kuulla kunniamme. Tollasta asiakaspalvelua en oo koskaan tavannut Suomessa. Harmi sinänsä, koska paikka oli muuten todella mukava ja kodikas ja viinikin oli hyvää. Tuskinpa tulee kuitenkaan sinne mentyä enää uudelleen. Sieltä matka jatkui yökerhoon, josta mulle tuli heti mieleen Helsingin Onnela... Kultur Brauerei oli täynnä erilaisia ja erikokoisia tiloja, joissa soi eri musiikit. Paikka oli meille tytöille aika hyvä, koska sisään päästiin 24 asti ilmaiseksi kun pojat joutuivat maksamaan 10 euron sisäänpääsymaksun. Siitä oli tasa-arvo kaukana...! Alla kuva ensin mainitsemastani viinipaikasta. Kuvassa mukana Deidre Irlannista ja sen kaveri Ranskasta.
Lauantai aamuna hieman kadutti, että tuli perjantaina oltua myöhään liikenteessä, sillä olin luvannut Julialle auttavani sitä muuttamaan sen tavaroita uuteen asuntoon. Mikäs siinä, ysiltä kello soimaan ja neljän tunnin unilla avittamaan. Me oltiin kyllä niin naurettava näky pussukoiden ja säkkien kanssa metrossa, olo oli kuin kodittomalla. Tulipa muuton jälkeen vielä suunnattua paikalliseen Ikeaan ostoksille... Ja kuten Ikeassa aina, vietettiin siellä varmaankin monia tunteja. Niinhän siinä tosin käy, kun toinen aussi, James, tartti kaikki välineet peitoista ja lakanoista alkaen... Oli kyllä jännä, kuinka kotoinen olo tuli Ikeassa -> taitaa konsepti olla tehokas :D Eilen aamulla tunsin kyllä jokaisessa lihaksessani, että lauantaina olin ollut kantamassa Julian tavaroita. Vielä tänäänkin aamulla olo oli aika kauhea, kun niskat varsinkin on ihan jumissa.
Sain tällä viikolla kokattua aurajuusto-lihapullia, jotka olivat hitti mun kämppisten ja Saschan tyttöystävän, Niinan, keskuudessa. Meinasi kaupassa vaan tulla ongelma, kun tarvitsin kermaviiliä eikä täällä tietenkään tunneta sellasta "ylellisyyttä"... Koitin ostaa jotain vastaavaa ja jotain, missä luki, että ruuan laittoon... Eipä se vissiin kauheen huti mennyt, sillä ainakin musta se maistui melko kermaviilille :D
Huomenna suunnataan leffateatteriin kattomaan Mr. Beania... Hmm, mikäköhän se on suomeks; Mr. Bean matkustaa? Saksaks Mr. Bean Macht Ferien :D Onneks kyseinen henkilö ei kauheasti puhua pulputa, ni ei kauheesti haittaa, vaikka dubbaisivatkin kaiken muun saksaksi ;)
Alla vielä muutama kuva Humboldtin yliopiston päärakennuksen sisäpihasta, jossa on kiva nautiskella lounasta ja nauttia auringosta! Ja mikä parempaa -> valkotakkiset miehet noutaa tarjottimet ( ei meitä :D ) ulkoa eikä niitä tartte raahata takas sisälle ;)
1 kommentti:
Se on Mr. Bean Lomailee. :)
Lähetä kommentti